Luontaiselinkeinot
Kolttasaamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, poronhoito, metsästys, käsityöt ja keräily. Lisäksi kolttasaamelaiset saivat elantonsa pienimuotoisella maataloudella kuten lampaiden laidunnalla.
Perinteisesti kolttasaamelaiset ovat olleet kalastajaheimoa ja asuinpaikkaa vaihdettiin vuodenaikojen vaihtuessa eri alueiden kalastusmahdollisuuksien mukaan. Sotien ja rajanvetojen seurauksena perinteinen vuotuiskiertoon ja luontaiselinkeinoihin perustunut elämäntapa koki rajuja muutoksia.
Suomeen asuttamisen jälkeen säädetyn kolttalain tarkoitus on taata kolttasaamelaisille toimeentulomahdollisuuksia sekä edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita. Kolttalaki mahdollistaa kolttasaamelaisille perinteisiin elinkeinoihin pohjatuvan elämäntavan. Heillä on esimerkiksi mahdollisuus harjoittaa luontaiselinkeinoja valtion maa- ja vesialueilla koltta-alueen sisällä.
Vaikka metsästys, kalastus, marjastus ja muu keräily eivät enää ole pääasiallisia elinkeinoja, harjoitetaan niitä edelleen. Koltta-alueeseen kuuluvalla Näätämöjoella kalastetaan yhä lohta, järvillä nuotataan avovesien aikaan ja jäiden aikaan juomustellaan. Kesällä ja syksyllä kerätään luonnon kasveja, sieniä ja marjoja ravinnoksi sekä lankojen värjäystä varten.
Vaikka muiden luontaiselinkeinojen merkitys kolttasaamelaisten toimeentulojen tuojana on nykyään vähentynyt, poronhoito on edelleen merkittävä elinkeino koltta-alueella. Koltta-alueelle sijoittuukin kokonaan kaksi paliskuntaa ja lisäksi osia kolmesta muusta paliskunnasta.