Saaʹmi jieʹllempälggsest – kolttasaamelaisten elämänpolulla -näyttely aukeaa Tuomiokirkon Kryptassa ke 26.5.

Saaʹmi jieʹllempälggsest – saaʹmi da Pââʹzzteei Treeffan jieʹlli äʹrbb eli kolttasaamelaisten elämänpolulla – kolttasaamelaiset ja Pyhittäjä Trifonin elävä perintö -näyttely aukeaa ensi keskiviikkona 26. toukokuuta Helsingin Tuomiokirkon Kryptassa.

Kolttasaamelaisen kulttuurin näyttelyssä tuodaan valokuvien, käsitöiden, esineiden, äänien ja tekstien kautta näkyväksi kolttasaamelaisten historiaa ja nykypäivän elämää.

Kolttasaamelaiset ovat alkuperäiskansa saamelaisten pieni itäinen vähemmistö, jonka elämänpolulle on mutkia ja muutoksia mahtunut. Kolttasukujen ja -siidojen perinteiset vuotuiskierron mukaiset asuinpaikat Saamenmaan koillisimmista osista, Petsamon ja Kuolan niemimaan alueilta jouduttiin jättämään, kun rajat piirtyivät jakaen kolttakansan kolmen valtion alueelle. Kolttasaamelaisten nykyinen kotiseutualue Suomessa sijaitsee Sevettijärven, Nellimin ja Keväjärven kylissä Inarin kunnan alueella.

Ortodoksinen usko on osa kolttasaamelaisten elämää. Pyhä Trifon Petsamolainen toi kristinuskon kolttasaamelaisten keskuuteen jo 1500-luvulla. Valtaosa kolttasaamelaisista on tänäkin päivänä ortodoksisen kirkon jäseniä, toisin kuin Suomen muut saamelaiset, jotka kuuluvat pääosin luterilaiseen kirkkoon. Myös Pyhittäjä Trifonin muisto elää edelleen kolttasaamelaisen yhteisön keskuudessa.

Näyttely avataan livelähetyksenä netissä

Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 25.5. klo 18 suorana lähetyksenä verkossa Kolttakulttuurisäätiön YouTube-kanavalla osoitteessa https://youtu.be/J51FityTPYo.

Kolme valokuvanäyttelyä kolttasaamelaisten elämästä

Mennyttä aikaa ja kolttasaamelaisten ortodoksisuutta vuosisadan alussa tarkastellaan Petsamon valokuvien kautta. Mustavalkoisissa kuvissa matkataan ajassa taaksepäin kolttasaamelaisten alkuperäisille asuinsijoille Norjan ja Suomen Lapin koillisosiin ja Venäjän Kuolan alueen luoteisosiin, Petsamon luostariin ja Kolttakönkään maisemiin. Valokuvat ovat osa Lapin ortodoksisen seurakunnan kokoelmaa.

Tuõddri Peeʹrel, Tunturien helmet -valokuvanäyttely (2015) tutustuttaa katsojan kolttasaamelaisten kulttuuriin, käsitöihin ja perinteisiin. Kuvat tuovat yleisön nähtäväksi yksityiskohtia kolttapuvuista, taidokkaasti valmistettuja esineitä sekä elävää kolttakulttuuria. Näyttelyn valokuvaajat ovat Tanja Sanila, Mervi Semenoff, Satu Moshnikoff, Maria Porsanger ja Ville-Riiko Fofonoff.

Jõõskâs Teâtt, Hiljainen viisaus -valokuvanäyttely (2021) Kolttasaamelaisten perinteisten pukujen kankaisiin on kudottuna sukupolvelta toiselle välittyvä vahvuus ja ylpeys. Jõõskâs Teâtt, suomeksi käännettynä hiljainen viisaus, välittyy perintönä puvuissa, joskin ulkopuoliselle se ei ole aina ilmeistä. Työryhmä: valokuvaaja Kalle Kallio ja tutkija/tohtori Alexis Kallio.

Šäigg – Juurikaiku -ääni-installaatio

Šäigg on kokoelma 2018-2019 nauhoitettuja kertomuksia, kokemuksia ja leu’ddeja Nellimistä, Keväjärveltä ja Sevettijärveltä. Äänitteiden teemoina ovat koti, juuret ja kulttuuri, kielinä koltansaame ja suomi.

Mukana on sukupolvelta toiselle kerrottuja tarinoita ja leu’ddia (kolttasaamelaista tarinallista musiikkiperinnettä) sekä kertojien omia kokemuksia, muistoja, uusia tarinoita sekä räppiä. Synnyinpaikalta lähteminen, sinne palaaminen tai palaamisen vaikeus esiintyy monissa kertomuksissa, niin Petsamossa syntyneen sukupolven kuin nuorempienkin kokemana. Suhde kotiin voi muuttua, mutta kolttasaamelainen elämä on tässä ja nyt. Äänitys ja editointi: Tuuli Malla.

Vitriinissä käsitöitä ja kolttasaamelaisten omia esineaarteita

Kolttasaamelaisten rikas ja omaleimainen käsityöperinne pääsee esille näyttelyssä. Mm. koivun- ja männynjuurista tehdyt juurityöt sekä pukujen ja asusteiden koristelussa käytetty helmikirjonta erottaa kolttasaamelaiset perinnekäsityöt muiden saamelaisten valmistamista käsitöistä. Näyttelyssä on esillä kolttasaamelaisten yksityishenkilöiden esineitä omista kotikokelmista.

Esillä on mm. kolttasaamelaisen miehen sisnanahkainen työkalupussi, jonka pohja on vahvaa juuripunosta. Vitriinistä löytyy myös kaunis ja käytännöllinen tuohinen matkapöytä, karvakengät, pauloja, lapasia ja sukkia.

Perinteisessä kolttasaamelaisessa pukeutumisessa naisen helmikoristeinen päähine kertoo hänen siviilisäätynsä. Näyttelyssä on esillä neidonlakki (peervesǩ), vaimonlakki (šaamšiǩ) ja leskenlakki (pooʹvdneǩ) sekä miesten perinteinen talvilakki (peʹlljkeäʹpper). Näyttelyn talvilakki on kolttasaamelaisten vuonna 1970 lahjoittama syntymäpäivälahja 70-vuotta täyttäneelle Lapin ortodoksen seurakunnan rovastille Yrjö Rämeelle (1900-1990).

Saaʹmi jieʹllempälggsest – kolttasaamelaisten elämänpolulla -näyttelyn järjestävät Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ystävyysseurakunta Lapin ortodoksinen seurakunta ja Kolttakulttuurisäätiö.

Näyttelyä tukee Taiteen edistämiskeskus.

Näyttelykuraattorina toimii muotoilija Harri Koskinen.

Näyttely on avoinna 26.5.-5.6.

Aukioloajat:

ma-la 11-17
su 12-17

Osoite: Tuomikirkon Krypta, Kirkkokatu 18, 00170 Helsinki
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Näyttely on esteetön.