Åskldõk

Säʹmmla jåårǥle ortodokslai oskku 1500-looǥǥast Pââʹss Treeffan Peäccamõõzz čuõvtemtuâjj seuʹrrjõssân. Ortodookslažvuõtt rätkkad säʹmmlaid Lääʹddjânnam jeeʹres säʹmmlain, kook koʹlle luterniiʹǩǩi ceerkva.

Ortodokslai åskldõʹǩǩe koʹlle čueʹttekksa äʹrbbvuõđ da liâ ravvsânji pieʹǩǩen säʹmmlai kulttuur. Juõʹǩǩ eeʹjj  påʹrggmannust rieʹšše Treeffan Peäccmõõzz pââʹzztem- määʹtǩ Njeäʹllmest Čeʹvetjäurra da Taar peäʹl Njauddma, koʹst âʹnne čääʹccpââʹzztem prääʹzneǩ. Rosttovmannu 15. peeiʹv  lij ǥõs Pââʹzzteei Treeffan mošttpeiʹvv, tâʹl Čeʹvetjääuʹr ceerkav ââʹn še eeʹǩǩ peeives.

Vääžnʼjummus ortodokslai ceerkav sluuʹžvteeʹkst da ceerkvallaž laaul  liâ še jåårǥlõttum sääʹmǩiõʹlle. Sääʹmǩiõllsa sluuʹžvi tuåimmtummuus vueiʹtlvâʹstte ǥõs Johannes Krysostomus paapp ǩiõttǩeeʹrj leʹbe liturgian moʹlidvaǩeeʹrj sääʹmǩiõllsaid jåårǥlõõzzid. Ortodokslai ceerkavteâđ ǩiõttǩeeʹrj sääʹmǩiõllsaž suåvtõs peäʹlstes veekk  juõʹǩǩ âkksaid saaʹmid jiiʹjjes åskldõõǥǥi äʹrbbvuõʹtte.

Aanar ceerkav

Aanarkååʹddest liâ kolmm ortodoksla ceerkav da õhtt ceessan. Čeʹvetjääuʹr Pââʹzzteei Treeffan Peäccmõõzz ceerkav raʹjje vuõššân ceessnen da veänccee õnnu eeʹǩǩen 1951. Eeʹǩǩen 1991 Čeʹvetjääuʹr ceerkav vuâđđ tivvu da veänccee ceerkven.

Pââʹzz Nikolaos ceerkav Âʹvvlest valmštõõvi še ceessnen eeʹǩǩen 1960, da tõn veänccee ceerkven mâŋŋa vuâđ teevvmest eeʹǩǩen 1996.

Njeäʹllem pââʹzz Kolmmnažvuõđ da pââʹzzteei Treeffan Peäccmõõzz ceerkav ǥõs veänccee vuõššân ceessnen eeʹǩǩen 1987 da puõʹtti eeʹjj ceerkven.

Keväjääuʹrest lij pââzzlai Boris da Gleep ceessan kååʹtt lij rajjum noorõstieʹǧǧin da poođas viõǥǥin ekumeenlai õʹnne. Ceessan toʹbdde nõõmin Keväjääuʹr kueʹttceessnen da tõn seäʹbrrkådda sǩiâŋki Sääʹmaaʹšši kueʹddtemõutstõs påʹrǧǧmannust 2009.

Tâʹvv Lääʹddjânnam ortodoksla seäʹbrrkååʹdd tuâjjlain õhtt papp da jaakân liâ šiõttuum Âʹvvla kääzzkâʹstted jânnam tâʹvvšummu kooʹddi säʹmmlaid da jeeʹres ortodokslaid.