Säʹmmlai histoor
Säʹmmlai jälstem vuuʹd liâ leämmaš äʹrbbvuâđlõʹžžen Lääʹddjânnam da Taar äpplummuš vueʹzzest da Ruõššâst Kuâlõõǥǥ njarggmäädd reddviâstrest. Vuʹvdd juâkkõõđi čiččmen sijddân. Siid leʹjje Njauddâm, Paaččjokk, Peäccam, Mueʹtǩǩ, Sueʹnnjelsijdd, Njuõʹttjäuʹrr da Sââʹrvesjäuʹrr, koʹst juõʹǩǩ siidâst leäi täʹlvvsijdd.
Säʹmmlai äʹrbbvuâđlaž jieʹllemnääʹl vuâđđji pirrekksaid siirdčõõttâm riâššmõõžžid. Siirdčõõttmõš leäi täʹlvv-, ǩieʹss-, ǩiõđ- da čõhččpaaiʹǩi kõõskâst vuõss-sââʹjest vuuʹdi kueʹlšeeʹllem vuäittmõšvuâđast.
Taaʹlvid säʹmmla jeälste õhttsaž täʹlvvsiidâst da šiʹlle õhttsõʹžže jiõnnšiiʹlid da kueʹlid. Ǩeâđđa piârri muʹtte jiiʹjjes sokkvuuʹdid kueʹlšeeʹlled da meäccjed. Puõccid sij õʹnne saattčõõttâm veäʹǩǩen da paaimtõs jieʹllʼjen kåʹddšeeʹllmest.
Tartto seâutast eeʹǩǩen 1920 nuõrttsäʹmmlai jeälstem vuʹvdd juâkkõõđi kueʹtt sâjja. Tõn määinast še äʹrbbvuõđlai jieʹllemvuõʹjji haʹrjjtâʹttmõš nääʹltõʹtti pirrekksai jårrõspaaiʹǩi puåtkknummšest. Tâʹl Paaččjooǥǥ, Peäccam da Sueʹnnjelsiid jeällsââʹj šõʹdde pieʹǩǩen Lääʹddjânnam da Mueeʹtǩ, Njuõʹttjääuʹr da Sârvvaz jeällsââʹj ǥõs pieʹǩǩen Ruõššjânnam.
Njauddâm jeällsââʹj vuʹvdd leäi juʹn ääiʹjab šõddâm pieʹǩǩen Taar koonǥõskååʹdd. Nuʹbben maaiʹlmvääinast Lääʹddjânnam mõõnti Peäccam vuuʹd Ruõʹšše da tõn määinast Paaččjooǥǥ, Peäccam da Sueʹnnjelsiid säʹmmlaid siʹrdde Lääʹddjânnma.
Säʹmmla siirdčõʹtte ođđ põõšši jeälstemsõõʹjid eeʹǩǩen 1949–1952. Mââimõõzz aazztem plaani mieʹldd Peäccam saaʹmid aazzte Njeäʹllem voudda, Paaččjooǥǥ aazzjid Keväjäurra da Sueʹnnjelsiid aazzjid ǥõs Njauddâm voudda.
Njauddâm vuuʹdest saaʹmid aazzte čäʹccõõzzi peällsa 50 ǩilomettar kuuʹǩǩes da ǩeeʹʒʒes voudda, Njeʹǯǯjääuʹrest Kirakkajäurra da tõn siid aʹlǧǧe kõččâd Čeʹvetjäuʹrren. Jeälstemsõõʹjid ij kuullâm teänab õhttsaž täʹlvvsijdd ij-ka pirrekksaž siirdčõõttâm vueʹǩǩ ǥu Lääʹddjânnam valdia raajti occâkkaid sääʹmtäälaid.
