Reeʹǧǧes nuõrttsaaʹmi kulttuur lij kuâsttjemnalla sueʹvet Čeʹvetjääuʹrest
Sueʹvet 24.8. Čeʹvetjääuʹrest prääʹzkjet nuõrttsäʹmmlai aazztem da Čeʹvetjääuʹr škooul 70-eeʹjjprääʹzniǩ. Prääʹzniǩ teeʹmmen lij õõutveäkka.
Prääʹzniǩ ooudpeäʹlnn lie leämmaž jiânnai pääʹlǩteʹmes ärtteltuâj, da jõnn joukk pääikla oummu da jeeʹresåʹrnn puättam oummu še lie puättam reâuggad õõutsââʹjest. Tän räjja õõutveäkka lij ciâggtum prääʹzniǩpääiʹǩ jõnn kättaz, rajjum kuʹǩes stuuʹlid kättaz sizz da čiistum ǩeʹddmääʹrǩ Čeʹvetjääuʹr škooul pirr. Ärtteltuâjjčiâss lie šõddâm juʹn pâʹjjel 300. Ärtteltuâjaid riâššât veâl ooudpeäʹlnn prääʹzniǩ juõʹǩǩ peeiʹv da peeiʹv mâŋŋa prääʹzniǩ noorõõttâp pääiʹǩ ool peâltem da ciistâm diõtt.
Cisttkueʹssen prääʹznka lie koččum puk nuõrttsäʹmmla, kook lie pâʹjjel 70 eeʹǩǩed. Prääʹzniǩ lij pukid äävai da mij vueʹrddep, što pâʹjjel kuttlo cisttkueʹssi lââʹssen čueʹđi mieʹldd jeeʹres kueʹss še puäʹtte mieʹldd.
Prääʹzniǩ altteet ortodookslaž liturgiain, koon ââʹn aaʹrhel Leo õõutsââʹjest metropolitt Eliain da Kuopio di Kaʹrjjel metropolitt Arseenin. Prääʹzniǩ kooll pââʹzzteei Treeffan pââʹzztem-mätkka. Pââʹzztem-mätkka kooll piâtnâc 23.8. šõõddi Njauddâm čääʹʒʒristtmõš še da veâl Njeäʹllem liturgia pâʹsspeeiʹv 25.8.
Nuõrttsääʹmǩiõll puârast prääʹznǩest mieʹldd
Nuõrttsääʹmǩiõll lij puârast kuullâmnalla prääʹzniǩ prograammâst. Prääʹzniǩ jååʹđte säämas da lääddas jeeʹres âkksa säʹmmla. Prograamm seʹst lie håʹt sääʹmǩiõllsa čuäjtõõzz, čõõđtet ođđ sääʹmǩiõllsaž ǩeeʹrj Silbbseiʹbb rieʹmjj da Nuõrttsääʹmkulttuurfondd juâkk sääʹmǩiõllsaž Lookkâmsilttõs -ǩeeʹrjtemǩeâlb ciistid.
Prääʹzniǩ ääiʹj Treeffan Peäccamneeʹǩǩ ceerkav ǩeʹddmääʹrǩest riiččât mošttmiârk tõõi nuõrttsäʹmmlai mušttlem vääras, kook kooddčõʹtte 1939 – 1945 Lääʹddjânnam vääinain da čiõʹǩǩeš Peäccma.
Mâŋŋa prääʹzniǩ vuäitak vuässõõttâd tuâjjpaaʹjin, koin Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõšš nuõrttsäʹmmla reâugga õõutsââʹjest. Ǩiõlltuâjjpääʹjest kuulât sääʹm-mainnâz da ǩiõtt-tuâjjtuâjjpääʹjest tueʹjjeet peʹssertuâjaid. Tuâjjpaaʹjid ââʹnet Čeʹvetjääuʹr škooulâst.
Markkân da čuäjtõõzz
Prääʹzniǩ õhttvuõđâst pääiʹǩ âʹlnn lij markkânpäiʹǩǩ. Toʹb lie ǩiõtt-tuâjjla kaaupšeʹmmen ǩiõtt-tuâjeez, kaaupšet kååʹff da veär di lie veâl čuäʹjtempääiʹǩ, koin vuäitak tobdstõõttâd nåkam haʹŋǩǩõõzzin, mõõk ââʹn lie jååʹttmen da jeeʹres sääʹmtuåimmjeeʹjid.
Markkân da veär kaaupšummuž vääras mušttʼtet väʹldded ǩiõttsaž tieʹǧǧid mieʹldd.
Ääʹljeeʹl čiâss 14.00 Čeʹvetjääuʹr škooulâst piâzzak tobdstõõttâd Severine Cuenod eunnas kaartin da Jorma Puranen snimldõõǥǥin, koid son lij sniimmâm sääʹmvuuʹdest. Silbbseiʹbb rieʹmjj -ǩeeʹrj kaart lie vueiʹnnemnalla Heidi Gauriloov čuäjtõõzzâst Čeʹvetjääuʹr škooul ǩeʹddmääʹrǩest.
Jeäʹǩǩeskonseeʹrtest lie määŋgnallšem prograamm
Peeiʹv looppâst lij jeäʹǩǩeskonseʹrtt Jääkk Gauriloov, sääʹmǩiõllsaž musiikk pioneeʹr cisttân, kååʹtt taʹnni teâudd 80 eeʹǩǩed. Konseeʹrtest soittai Jääkk Band, koon soiʹttjeei lie Aimo Aikio (ruumb), Erkki Feodoroff (basso), Sari Saxholm (kuõsktemsååitanj) da Teemu Titola (kitara). Konseeʹrtest kuulât kõʹllʼjeei lääulai (Tauno Ljetoff, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff da Tiina Sanila-Aikio) tuʹlǩǩummšid Jaakko Gauriloov laulljin.
Jeäʹǩǩää siõrât õõutsââʹjest kaʹdreeʹl še prääʹzniǩ teeʹmm mieʹldd. Garmaanjoukk Vähänimiset soittai kaʹdreeʹl garmaanin, što oummu noorâʹtte õõutsâjja kaʹdreeʹl siõrrâm diõtt mâʹte tuuʹl. Vähänimiset lie Heʹlssen ååraž da sij puäʹtte prääʹznka Čeʹvetjääuʹrest šõddâm Sari Saxholm jååʹđteeʹjen.
Jeäʹǩǩeskonseeʹrtest lij mieʹldd Suõmmkar-joukk še. Sij soiʹttje vuäʹmm sääʹm-musiikk ođđääiʹj twiistin da samai ođđ sääʹm-musiikk, koozz lie vaikktam pop, rock, klaasslaž musikk da vuäʹmm musikk še. Nuõrttsäʹmmla Anna Lumikivi da Hanna-Maaria Kiprianoff läulla da leuʹddje Marko Jouste (mandoliini, barokk-kitara), Pessi Jouste (viull) da Elias Nieminen (perkussio) mieʹldd.
Mââimõsân jeäʹǩǩää lij veâl äävai mikrofoon, de teʹl ǩii pâi tätt, vuäitt pueʹtted läullad leʹbe soiʹttjed.
Prääʹzneǩ riâššât juõʹǩǩ lååǥǥad eeʹjj
Nuõrttsaaʹmi äʹrbbvuõđlaž jälstemsââʹj leʹjje Njauddâm, Paččjooǥǥ, Peäccam, Mueʹtǩ, Suõʹnnjel, Nuõʹttjääuʹr di Sââʹrves siidi vuuʹdin. Riikki raaj jueʹǩǩe nuõrttsaaʹmid čorru kueiʹmsteez jälsted koumm jeeʹres riikkâst. Nuuʹbb maaiʹlmvääin mâŋŋa Peäccam vuuʹdest evakuõsttum nuõrttsääʹm aazztet Aanar kååʹdd voudda Keväjääuʹr, Njeäʹllem da Čeʹvetjääuʹr siidid. Jieʹllem ođđ jälstemsõõʹjin aaʹlji eeʹjj 1949.
Vuõssmõs vuâra nuõrttsaaʹmi aazztemprääʹzneǩ prääʹzkješ påʹrǧǧmannust 1979, ko nuõrttsaaʹmi aazztummšest leäi jååttam koummlo eeʹǩǩed. Mâŋŋa tõʹst leäʹt prääʹzkjam juõʹǩǩ lååǥǥad eeʹjj.
Nuõrttsaaʹmi aazztem 70-eeʹjjprääʹzneǩ suõjjleeʹjen tuåimmai tääʹssvääʹld presideʹntt Sauli Niinistö.
Prääʹzneǩ jääʹrjast nuõrttsaaʹmi aazztem 70-eeʹjjprääʹzneǩtuåimmkåʹdd, koozz vuäzzlaid lie piijjâm Saaʹmi siidsååbbar, Nuõrttsääʹmkulttuurfondd, Lappi ortodookslaž sieʹbrrkåʹdd, Čeʹvetjääuʹr škooul, Sevetin Peurat rõ di Njauddâm da Paččjooǥǥ-Njeäʹllem siidõhttõõzz. Prääʹzneǩ jäʹrjstet õhttsažtuâjast Lääʹdd da Taarr Sääʹmtiiʹǧǧivuiʹm.
Prääʹzneǩ prograʹmme vuäitt tobdstõõttâd tääiʹben.
Lââʹssteâđ: Saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297