Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv! Pyeri säämi aalmugpeivi! Buori sámi álbmotbeaivvi! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6.2. ja se on yksi saamelaisten liputuspäivistä. Suomessa kansallispäivä on nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli 100 vuoden taakse vuoteen 1917, jolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka oli tarkoitus pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä tuolloin olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
Reilun sadan vuoden aikana saamelaisia koskevat tärkeimmät kysymykset eivät ole juurikaan muuttuneet, ja nyt yksi suurimmista ja tärkeimmistä kysymyksistä on saamelaiskäräjälain uudistus. Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo useita kertoja useamman vaalikauden ajan siinä onnistumatta. Saamelaiskäräjälain uudistaminen tukisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana ja edistäisi saamelaisten oikeuksien toteutumista vahvistamalla ja selventämällä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta.
Eritoten viimeisten vuosien aikana saamelaiset ja saamelaisten oikeudet, joita mm. perustuslailla, saamelaiskäräjälailla, saamen kielilailla, kolttalailla, varhaiskasvatuslailla ja perusopetuslailla turvataan, ovat olleet keskiössä niin valtakunnallisesti kuin myös kansainvälisesti. Valtioneuvosto asetti Saamelaisten totuus- ja sovintokomission yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa 28.10.2021 ja sen työ kestää vuoden 2025 loppuun saakka. Totuus- ja sovintokomission mandaatin mukaan prosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Komission henkilökuulemiset ovat päättyneet, ja komissio on tähän mennessä julkaissut yhteensä yhdeksän erillisselvitystä, joista kolttasaamelaisia koskevat erityisesti Valtosen ja Juutisen erillisselvitys kolttasaamelaisten yhteisöjen kieli- ja koulutustilanteesta 1850-luvulta 2020-luvulle sekä Guttormin ja Lehtolan erillisselvitykset saamelaisten oikeusaseman vaiheista lähihistoriassa. Vuoden 2025 aikana komissio tulee julkaisemaan vielä muita erillisselvityksiä.
Totuus- ja sovintokomission työ on edelleen keskeneräinen prosessi, jolta toivotaan niin historiallisten tapahtumien tunnustamista kuin myös myönteisiä tuloksia saamelaisten aseman paranemiseksi ja parantamiseksi.
Vuonna 2024 Inarin kunnassa, Ivalon koulussa, alkoi ensimmäistä kertaa koltansaamenkielinen esikoulu, joka on kolttasaamelaisten lasten, perheiden ja yhteisön kannalta historiallisesti merkittävää. Toivotaan, että esiopetuksen alkaminen koltansaameksi on ensiaskel koltansaamenkielisen luokan ja koltansaamenkielisen koulupolun alkamiselle. Viime vuonna kolttakansa kokoontui myös elokuussa Nellimiin juhlistamaan kolttasaamelaisten asuttamisen 75-vuotisjuhlaa. Juhlassa nähtiin ja koettiin elävää kolttakulttuuria, iloista mieltä ja lämmintä henkeä.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää Kolttakulttuurisäätiön ja Kolttien kyläkokouksen puolesta!
Maaddârääʹjj meeʹst lie tuuʹl,
vuäittam veäʹreld tueʹjjeei pâʹjjel.
Vuâsttlâʹsttep viillj, mij še,
sitkkâdvuõđin suärddjeeʹjeem!
Sokk rääʹves Peiʹvvpäärnai
ij tuu vueiʹt vâjjlažžat
jõs veâl määttak kåʹllǩiõlad,
mooštak maaddârmaddji saaʹnid:
Sääʹmjânnam Saaʹmi lij!
Isak Saba: Saamen suvun laulu | Sääʹmsooǥǥ laaul, säämas Sinikka Semenoja da Anni Feodoroff
Kuva: Tarmo Lehtosalo